Voin kertoa, että se mielikuva, mikä eteläsaksalaisista vallitsee, on pääasiassa totta.
Kun viikko sitten tiistaina saavuin asuinkulmille Laimin kaupunginosaan, oli ensimmäinen näkemäni kauppa baijerilaisia perinneasuja myyvä liike. Matkalla ruokakauppaan näin miehen lederhoseneissa ja kolmantena päivänä, kun olin ekaa kertaa metrossa, havaitsin olevani lähestulkoon vaunun ainoa nainen ilman dirndliä.
Moiseen kansallisylpeyteen on tietenkin syynä 176. kertaa järjestettävä kolmeviikkoinen Oktoberfest. Kaupunki kuohuu ja rahaa menee. Kuulemani mukaan tapahtuma kattaa paikallisten panimoiden vuosittaisista tuloista jopa kolmasosan. En tiedä väitteen todenperäisyydestä, mutta juhlahumua katsellessa ei se mahdottomuudeltakaan tunnu.
Kreisverwaltungsreferat
(normipäivä virastossa?)
Ihailtavaa Oktoberfesteissä eli Wiesnissä on, että paikallisetkin ovat liikenteessä varhain päivällä joka päivä (mikä varmaan viestii loistavista pomoista) ja että perinneasuja todella käytetään. Ja jos töistä ei pääse livistämään Wiesniin etuaikaan, pitää tietenkin varmistaa pikainen siirtyminen alueelle päivän päätyttyä vetämällä vermeet päälle jo töihin lähteissä. Vastaavaa on vaikea kuvitella Suomeen, vaikka eipähän suomalaiset kansallispuvut yhtä seksikkäitä olekaan. Erään miespuolisen tuttavan sanoin: kalja ja tissit, siinä Wiesnin menestyksen avain. Mutta mielestäni perinteiden mukautuminen nykykulttuuriin on vain rikkaus. Eikä ne dirndlit nyt NIIN tyrkkyjä ole (sanoo sellaisen tuore omistaja).
Juhla tai ei, täällä syödään hyvin. Ravintolassa aterian lisukkeena tulee joko knödl(=nyrkin kokoinen perunapallo), spätzle(=sitä miltä se kuulostaa?) tai perunamuusi, ja tämän lisäksi mitäs muutakaan kuin hapankaalia. Ruoka huuhdotaan alas hyvällä oluella, mikäli olosuhteet sen sallivat. (Ja Oktoberfestin aikaan olosuhteet yleensä sallivat(!), eikä ole lainkaan epätavallista, että oluen ottaminen aloitetaan jo hyvissä ajoin aamupäivällä. Eikä sen kanssa nyt ihan välttämätöntä ole syödäkään kuin vähän kanaa jos välttämättä sitäkään.)
Wiesnin ensimmäinen mass
täpötäydessä Hofbräun (turisti)teltassa.
Saksalaisesta täsmällisyydestä sen verran, että kun vaihto-oppilaiden tilaisuus on suunniteltu alkavaksi 9.00, on aloitusajaksi ilmoitettu 8.45. Mutta siis sehän nyt on vain järkevää, eikö vain? Tietty itse oon sellainen et kaikki ajat kannattaa laskee sillä 5 - 15 min varoajalla... Et ihan loistavaahan tää vaan on! Puolustuksekseni haluan sanoa, että en ole ollut täällä (vielä) kertaakaan myöhässä monitasoisesta julkisen liikenteen verkostosta huolimatta. Mutta eiköhän normaalirytmiin vielä palata.
Tällä hetkellä käynnissä on koulun (ainiiiiin, se opiskelu!) kurssivalintojen tekeminen ja kaikkien outojen kurssityyppien ymmärtäminen, mutta luotan siihen että aamulla kaikki on selkeämpää ja elämä helpompaa. Ja jos ei, aina on henkilökunta ketä voi vaivata. Tiedossa kuitenkin on jo se, että perjantaina alkaa englanninkielinen E-Marketing, jonka kehutaan olevan hyvä ja mielenkiintoinen kurssi. Ja oi, jopa viiden opintopisteen arvoinen ;)
Mary kuittaa.
